Yhteen arvonlisäverokantaan Valtiontaloudessa ei ollut hurraamista ennen vaaleja, eikä hallitusneuvottelut ihmeellisiä ratkaisuja ongelmaan tuoneet. Kuuden puolueen kiisteltyä verotuksen painotuksista ja leikkaustarpeen suuruudesta, olemme saaneet luettavaksemme mielenkiintoisen budjettiehdotuksen. Yhtenä esimerkkinä, nytkin lukemasi lehden tilausmaksuun tullaan lisäämään matalimman arvonlisäverokannan mukainen vero. Kenties verokannan muutos nollasta yhdeksään prosenttiin oli poliittinen kompromissi sille, ettei neuvotteluissa syntynyt yhteisymmärrystä arvonlisäverokantojen tarkistamisesta. Tai ehkä hallitusneuvottelijat totesivat maailman ja tiedonvälityksen kehittyneen viidenkymmenen verovapaan vuoden aikana siten, ettei sille ole enää perusteita. Mitä tämä päätoimittajankin 18.9. kritisoima verokannan muutos tarkoittaa? Yhdeksän prosentin arvonlisävero tuo mukanaan joitain lisäkuluja, joten voitaneen arvioida sen nostavan tilausmaksua noin 10 prosenttia, mikäli se siirretään suoraan hintoihin. Tämä merkitsee 250 euron tilaushintaan 25 euron korotusta vuodessa eli vajaata 7 senttiä päivässä. Korotus ei siis ole ratkaisevan suuri. Puhumalla päivittäin minuutin pidempään matkapuhelimessa kulutat keskimäärin saman verran. Mielestäni tämä on ensimmäinen oikea askel erilaisten verovapausmenettelyjen purkamisen tiellä. Seuraava askel tulee olla siirtyminen yhteen arvonlisäverokantaan. Tämä näkyy jonkinasteisena korotuksena kirjojen, lääkkeiden, liikunta- ja kulttuuripalveluiden sekä ravintola- ja ateriapalveluiden osalta, mutta alennuksena kaikkien muiden tuotteiden kohdalla. Tämä ensinnäkin selkiyttää verojärjestelmää, ja toisekseen takaa kaikille tuotteille ja palveluille tasapuolisen kohtelun. Lisäksi tulkittaessa verotuksen neutraalisuusperiaatetta, verokannan ei tulisi ohjata yksilöä pienimmissäkään määrin valinnoissaan. Näin ollen yksilön valintaa irtomyynti- ja tilaustuotteiden välillä tulee ohjata vain lehden hinnoittelu. Visa Kananoja Pohjanmaan kokoomusnuoret Jalasjärvi Kohti maataloustuista luopumista Valtiontaloudessa ei ole ollut viime aikoina hurraamista. Eikä luettavaksi saamamme mielenkiintoinen budjettiehdotuskaan ongelmiin radikaaleja ratkaisuja tuo. Tarpeellisista menoleikkauksista ja pienistä tulonlisäyksistä huolimatta valtion 2012 budjetti on kaukana nollabudjetista - se on alijäämäinen ja pakottaa lisävelan ottamiseen. Säästöjä valtio hakee leikkaamalla muun muassa maataloustukia, mikä sinänsä on perusteltua. Maatalouden tulisi elinkeinona pärjätä markkinoilla kokonaan ilman kansallisia tukia siinä missä muidenkin elinkeinojen. Suomessa kauppa on osittain kuluttajien omien valintojen, osittain suurten kauppaketjujen vuoksi hyvin keskittynyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että elintarvikkeiden kuluttajahintojen noustessa tuottaja ei saa hintatason eikä maataloustarvikehintojen kehityksestä huolimatta yhtään enempää tuloja. Sen sijaan kuluttajahintojen nousu hyödyttää tukkuliikkeitä ja kauppaa. Tuottajan asema on korjattavissa yhdellä lakiesityksellä. Käytännössä maatalousyrittäjien neuvotteluasema tuotteitaan hinnoitellessa on huomattavasti keskittynyttä kauppaa heikompi. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että heikomman suojan periaate toteutuu myös alkutuotannon ja tukkuportaan välisissä neuvotteluissa. Säätämällä lain suojaamaan maanviljelijöitä kohtuuttomilta ehdoilta, saadaan kerralla kaksi asiaa kuntoon: sekä poistettua tarve kansallisille maataloustuille että saamalla maanviljelijöiden työ kannattavammaksi ja säilytettyä maakunnalle tärkeä elinkeino hengissä. Visa Kananoja Jalasjärvi Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry. SEINÄJOEN KOKOOMUSNUORET: KAUPUNGIN RAHANKÄYTÖN SUUNTAVIIVAT UUTEEN HARKINTAAN Seinäjoen kaupungin rahankäyttö on herättänyt viime aikoina paljon melua, eikä aivan syyttä. Kaupunki on suunnannut rahojaan sellaisiin kohteisiin, jotka eivät palvele kaupunkilaisia parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi lentoliikenteelle suunnatut sadat tuhannet eurot herättävät kysymyksiä, varsinkin kun samalla monet arvokkaat kohteet jäivät ilman avustusta. Seinäjoen asukasluvun ja palvelujen kysynnän kasvu ovat haasteena talouden tasapainolle ja velkaantumisen hidastumiselle. "Olemme huolissamme kaupungin rahankäytöstä", sanoo Seinäjoen Kokoomusnuorten puheenjohtaja Jenni Rinta-Koski, ja jatkaa "esimerkiksi Ilmajoen kunnan 500 eurolla tukema Kriisikeskus Mobile jäi tyhjin käsin kaupungin yhdistysavustusten jaossa, jossa useat yhdistykset ja säätiöt saivat jopa tuhansia euroja toimintansa tukemiseen!". Seinäjoen Kokoomusnuoret ihmettelevät kaupungin asennetta, varsinkin kun se tukirahojen epäämisestä huolimatta lähettää väkivallan uhreja ja tekijöitä Mobilen arvokkaiden tukipalveluiden piiriin. Lisäksi epäkohtia löytyy myös Pohjan koulun remonttitarpeessa, koska remonttia lykätään koko ajan. Kokoomusnuoret eivät myöskään näe kaupungin sijaiskieltoa hyvänä säästämiskeinona, koska lopulta oppilaat ja opettajat kärsivät eikä kaupunki saavuta todellisia säästöjä tällä toimintaperiaatteella. Seinäjoen Kokoomusnuoret kehottaa kaupunkia tarkastamaan varainjakoperusteita ja ottamaan osaa kriisikeskus Mobilen tärkeiden palveluiden turvaamiseen sekä kaupungin peruspalveluiden kehittämiseen. Lisätiedot: Jenni Rinta-Koski puheenjohtaja POHJANMAAN KOKOOMUSNUORET IRTISANOUTUU VIRKKUSEN LAUSUNNOSTA Kansalaisten laaja-alainen kielitaito ja ulkomaisten kulttuurien tuntemus ovat avainasioita pienen kansakuntamme selviytymistaistelussa globaalissa maailmassa. Pohjanmaan Kokoomusnuoret pitää käsittämättöminä opetusministeri Henna Virkkusen lausuntoja Itä-Suomen kielenopetuskokeiluihin liittyen. Virkkunen nostaa marginaaliset kansalliskielemme autuaaksi tekeviksi tulevaisuuden työllistymisen välineinä, samalla kun vetää vessasta iloisesti alas monet maailman valtakielet, kuten englannin, espanjan, venäjän ja saksan. "On järkyttävää, että useat tahot kuvittelevat ruotsinkielen olevan tulevaisuuden oppi ja autuus", puhisee puheenjohtaja Anssi Murtonen Pohjanmaan Kokoomusnuorista, ja jatkaa: "Me uskomme fiksuihin ihmisiin ja luotamme heihin kielivalinnoissaan. Kuka jättäisi opiskelematta omalle uralleen tärkeän kielen?" Pohjanmaan Kokoomusnuoret tervehtii ilolla muita vapaata kielivalintaa julkisesti tukemaan nousseita tahoja, ja toivoo myös nykyisen asenteellisen kielipolitiikan sijaan keskityttyvän kansakunnan ja sen lapsien kannalta olennaisten kysymysten ratkaisemiseen. Pohjanmaan Kokoomusnuoret kehottaa kansalaisia kysymään eduskuntavaaliehdokkailtaan heidän kantojaan toistaiseksi paljon pakoiltuun pakkoruotsikysymykseen. Lisätiedot: Anssi Murtonen puh. 040-484 2642 KIISTAKAPULASTA KILPAILUVALTIKSI Vuonna 2020 elämme Suomessa, jossa pakollinen ruotsin kielen opetus on poistettu. Vaasan seudusta on muodostunut aidosti kaksikielinen ympäristö, jossa jo lapset leikkiessään saavat kadehdittavan kielitaidon. Nuoret muuttavat Vaasaan ainoastaan täällä järjestettävästä kaksikielisestä korkeakoulutuksesta työmarkkinoille saamansa kilpailuvaltin vuoksi. Suomen kaksi yksikielisyyttä puhuttaa ja aiheuttaa eripuraa etenkin Vaasan seudulla. Suomi ei ole maailman ainoa valtio, jolla on useampi virallinen kieli. Tosin Suomi lienee ainoita, jossa kaikkien kansalaisten tulisi osata molemmat kielet täydellisesti. Vakiintuneen tilanteen vuoksi jokainen aiheesta aloitettu keskustelu laukaisee valtakunnallinen vastakkainasettelun ja sotatilan. Lienee maalaisjärjelläkin ajateltuna selvää, ettei esimerkiksi itärajamme tuntumassa ruotsin kielestä ole edes nimellistä hyötyä. Toisinaan venäjän kielen hallitseminen voi olla jopa suomeakin arvokkaampi taito. Pakollisesta ruotsin opetuksesta tullaan hyvin todennäköisesti nopeasti kansainvälistyvässä maassamme luopumaan. Vaikka tämä ei tapahtuisikaan seuraavan viiden vuoden sisällä, on asiaan hyvä varautua ennalta. Vaasan seudulle ominaisia ovat molemmat kotimaiset kielet. Tästä on helppo muodostaa alueelle vahva kilpailutekijä. Kahden yksikielisyyden sijaan Vaasan seudulla tulee keskittyä aidon kaksikielisyyden rakentamiseen kaikilla koulutusasteilla. Vaasan korkeakoulukonsortion tulisi asettaa visiokseen yksi vahva kaksikielinen (itse asiassa kansainvälistyvässä maailmassa kolmikielinen) korkeakoulu. Tahtotila voidaan asettaa viiden tai kymmenen vuoden päähän kunhan päätöksillä ja yhteistyöllä pyritään saavuttamaan kyseinen tavoite. Samoin jo ala-asteelta alkaen tulee erillisiä suomen- ja ruotsinkielisiä kouluja lähentää tai peräti yhdistää. Lapset oppivat toisen kielen parhaiten kuulemalla ja puhumalla – kaikkein helpoiten tämä tapahtuu yhteisten leikkien kautta. Vapaaehtoisen kaksikielisyyden muodostaminen kilpailuvaltiksi tulee aloittaa jo nyt. Visa Kananoja piirihallituksen jäsen Pohjanmaan Kokoomusnuoret Huoltovarmuus turvattava elintarviketeollisuuden toimintaedellytysten ylläpitämisellä Työministeri Anni Sinnemäki (vihr.) otti näyttävästi kantaa laaja-alaisen elintarviketeollisuutemme toimintaedellytysten radikaalin supistamisen puolesta. Sinnemäki ehdotti, että lihantuotannosta olisi leikattava tukirahoja. Pohjanmaan Kokoomusnuoret kyseenalaistavat työministerin käsittämättömän lausunnon, joka todellisuudessa merkitsisi ei paitsi Pohjamaan, vaan myös valtakunnantasolla merkittävän työllistäjän, elintarviketeollisuuden täydellistä alasajoa ja maan huoltovarmuuden dramaattista romahtamista. ”Tämä on looginen jatke siihen vihreiden harjoittamaan ravintofasistiseen linjaan, jonka aluksi voidaan katsoa taannoista päätöstä pakollisesta viikoittaisesta kasvisruokapäivästä Helsingin koululaitoksen ruokaloissa.” toteaa Pohjanmaan Kokoomusnuorten puheenjohtaja Anssi Murtonen, ja jatkaa ”Kasviruokavalion leviämistä yritetään edistää näin ikään kuin pakon voimalla, josta hehkuu syvä halveksunta monipuolista ravintoa nauttivia kohtaan, puhumattakaan tuottajista ja teollisuuden työntekijöistä, jotka aamu toisensa jälkeen tekevät työtään kotieläinten parissa päämääränään turvata kansalaisten puhtaiden kotimaisten elintarvikkeiden mahdollistama monipuolinen ravinnonsaanti ja oma elanto.” Pohjanmaan Kokoomusnuoret suhtautuvat äärimmäisen kriittisesti tällaisiin kapea-alaisiin, yhtä loistavaa totuutta hehkuviin kannanottoihin, joissa verhotaan oma ideologinen ylimielisyys huoleen kansantalouden kestävyydestä. Pohjanmaan Kokoomusnuoret seisovat elintarvikealalta elantonsa saavien joukossa, ja kannattavat koko kansan monipuolisen, puhtaan kotimaisen ravinnonsaantia sekä huoltovarmuuden ylläpitoa jatkossakin. Lisätiedot: Anssi Murtonen, puheenjohtaja, puh. 040 484 2642 Suu säkkiä myöden myös julkisessa taloudessa! Nykypäivänä on monella huoli tulevasta, eikä suotta. Talouden tummat pilvet väijyvät edelleen hyvinvointivaltion huomenessa. Huoli on monella sekä omasta taloudellisesta tilanteesta, että valtion varojen riittävyydestä lieventämään vajeita eri sektoreilla. Vajeita on korjattu helpoilla ratkaisuilla, kuten arvonlisäveron korotuksella. Arvonlisäveron nostosta arvioitu 500 miljoonan lisäys valtion kassaan onkin herättänyt keskustelua moneen eri suuntaan, ja moneen eri sävyyn. Pohjanmaan Kokoomusnuoret kyseenalaistavat veronkiristykset, ja toivovat keskustelun siirtyvän löysempiin rahavirtoihin kansalaisten kukkaroiden sijaan. Maahanmuutto- ja kehitysapupolitiikkaan uppoaa tänäkin vuonna satoja miljoonia euroja valtion eli kansalaisten rahaa. Pohjanmaan Kokoomusnuoret toivovatkin, että valtiontalouden tervehdyttämistalkoissa kiinnitetään huomiota myös näiden ja muidenkin sektoreiden alati kasvaviin menoihin ja niiden tarpeellisuuteen. Pohjanmaan Kokoomusnuoret ovat huolissaan talouskeskustelun väistelystä. Keskustelu velloo veroissa, kun sitä pitäisi käydä erityisesti eri menojen tarpeellisuudesta. Korostettava on, että valtiolla muitakin menoja sosiaalitukien ja puolustusvoimien materiaalihankintojen ohella. ”Niin kunta- kuin valtiotasollakin olisi käytävä kaikki menot läpi ja laitettava ne tärkeysjärjestykseen”, linjaa Pohjanmaan Kokoomusnuorten puheenjohtaja Anssi Murtonen, ja jatkaa: ”Mikäli tähän ei pikaisesti ryhdytä, on helppo todeta että valtiolla ja kunnilla ei rahasta ole pulaa!” Moneen menoon, vaikkapa toimeentulotukeen liittyy itse rahallisen tuen lisäksi myös mittava byrokratian koneisto, joka pahimmillaan aiheuttaa suuremmat kustannukset kuin tuet itse. Keskustelu menoista tulee viipymättä herättää henkiin, ja tavoitteena tulee olla taloudellisesti hyvinvoiva isänmaa. Verojen nostot eivät yksinään ratkaise ongelmia, vaan talouden tervehdyttämistä on katsottava laajemmalla perspektiivillä ja menot on asetettava tärkeysjärjestykseen. Lisätiedot: Anssi Murtonen puheenjohtaja puh. 040 484 2642 Opintotuen kannustettava oman asunnon hankintaan Nykyisellään opintotuen asumislisään ovat opintotukilain 14 § mukaan ainoastaan ne, jotka asuvat vuokra- tai asumisoikeusasunnossa. Asuminen vanhempien tai puolison omistamassa asunnossa on myös hylkäämisperuste asumislisän maksamiselle. Tällaisella järjestelyllä opiskelija asuu opiskeluaikansa pääsääntöisesti vuokra-asunnossa ja vuokranantaja saa tulonsa opiskelijan kautta siirrettynä suoraan valtiolta. Useimmiten opiskeluaikaiset asunnot ovat pieniä soluasuntoja tai yksiöitä, joissa asuminen on ainakin osittain askeettista. Tukijärjestelmä, joka kannustaa oman asunnon hankintaan parantaisi opiskelijoiden asumisen laatua. Kaikki opiskelijat eivät todennäköisesti ostaisi omaa asuntoa, mutta se osa, joka asunnon ostaa jättää vuokramarkkinoille enemmän asuntoja tarjolle. Tällöin muut opiskelijat saavat laajemman valinnan mahdollisuuden asunnon koosta ja sijainnista, eikä asuntopula olisi niin suuri kuin osassa kaupunkeja nykyisellään on. Mahdollistamalla oman asunnon ostaminen, siirtyisivät asuntojen omistusoikeudet entistä tehokkaammin sukupolvelta toiselle asuntokaupan kautta perinnön sijaan. Opiskelijan ostaessa oma asunto, tämä todennäköisesti myös remontoi asuntoa oman näköisekseen. Vuokra-asuntoa harvemmin remontoidaan siihen muutettaessa ja useimmiten se on jopa kiellettyä. Näin asuntokantamme pysyisi myös paremmassa kunnossa. Muuttaessaan paikkakunnalta pois opiskelija voi myydä asunnon edelleen tai jättää sen vuokra-asunnoksi kohtuullisella vuokralla. Kannustaminen oman asunnon hankintaan voitaisiin tehdä puoltamalla asumislisän maksamista esimerkiksi normaalin asumislisän tapaan 80 prosentin suuruisena yhtiövastikkeen 252 euroa alittavalta osalta. Tuki myönnettäisiin vain opiskeluiden alkaessa korkeintaan kahta kuukautta aikaisemmin tai niiden aikana hankittuun asuntoon. Anssi Murtonen Visa Kananoja puheenjohtaja piirihallituksen jäsen KRIISIKESKUS MOBILE TARJOAA ARVOKASTA KRIISIAPUA HÄDÄN HETKELLÄ Kriisikeskus Mobilen toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkaalle välitön psykososiaalinen tuki antamalla puhelimitse tai henkilökohtaisin keskusteluin asiakaslähtöistä kriisiapua sekä tarvittavaa ryhmätoimintaa ja Tukinet -verkkoauttamistyötä. Vuonna 2009 yhteydenottoja Mobileen kriisityön osalta oli yhteensä 2280 kpl. Kriisikeskus Mobilen tarjoamat palvelut ovat siten Seinäjoen ja sen maakunnan asukkaille ilmeisen tarpeellisia. Kriisikeskus Mobile toimii tällä hetkellä täysin Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen varassa. Kriisikeskuksessa työskentelee 3 työntekijää ja 30 vapaaehtoistyöntekijää. Mobile joutui vuonna 2008 lopettamaan kuntalaisille tarjoamansa palvelut mm. turvakotitoiminnan, lasten tapaamispaikkapalvelun sekä ajanvarauksellisten yksilö-, pari- ja perheterapeuttisten kriisiterapiakeskustelujen osalta, koska Seinäjoen kaupunki kilpailutti nämä maksuvälitteiset palvelut ja kunnilta ei saatu tarpeeksi maksusitoumuksia. Tällä hetkellä Mobilea työllistävät eniten henkilökohtaiset keskustelut kriisityöntekijän kanssa sekä puhelimitse ja Tukinetin kautta tulevat asiakasyhteydenotot. Lisäksi poliisin sosiaalityöntekijä ohjaa perheväkivallan asianosaiset, sekä tekijät että uhrit erikseen, keskustelemaan Mobileen kriisityöntekijän kanssa. Heille on lisäksi järjestetty vertaisryhmätoimintaa yhdessä perheneuvolan työntekijän kanssa. Kuukausittain tulee edelleen myös useita kyselyjä kriisiavullisesta turvakoti- ja lastentapaamispaikkapalveluista, joita Mobilella ei ole enää tarjota. Kriisikeskus Mobilen tarjoamat palvelut ovat erittäin tarpeellisia Seinäjoen kaupungille sekä maakunnille. Nykypäivänä kriisityötä tarvitaan yhä enemmän mm. syrjäytyneisyyden ja masentuneisuuden lisääntymisestä johtuen miltei jokaisessa ikäluokassa. Yleisimmät syyt kriisityön yhteydenottoihin ovat ihmissuhde-, parisuhde- ja perheongelmat sekä väkivalta, läheisen kuolema tai sairaus ja mielenterveydelliset ongelmat. Seinäjoen Kokoomusnuoret on vahvasti sitä mieltä, että Seinäjoen kaupungin tulee selvittää omaa rahoitusmahdollisuuttaan tukeakseen Kriisikeskus Mobilen toimintaa. Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen ehtona on, että kriisikeskuksella on kuntarahoitusta noin puolet, kuten Seinäjoellakin ennen oli. Tämän vuoksi olisi tarpeen, että Seinäjoen kaupunki uudelleen osaltaan tukisi Mobilen toimintaa, jotta Raha-automaattiyhdistyksen avustus säilyisi paikkakunnalla jatkossakin. Jos Seinäjoen kaupunki ei tue Mobilen toimintaa, Raha-automaattiyhdistys saattaa ymmärtää tämän siten, ettei Mobilen palveluita tarvita eikä jatkossa rahoita toimintaa. Suomessa on 16 paikkakunnalla Suomen Mielenterveysseura ry:n alaisia kriisikeskuksia ja kaikissa muissa kunnissa, paitsi Seinäjoella, kriisikeskukset saavat kuntarahoitusta noin puolet avustuksien määrästä. Seinäjoen Kokoomusnuoret ry. on 1.3.2010 laatinut kansalaisaloitteen Seinäjoen kaupungille Kriisikeskus Mobilen toiminnan avustamisesta. Lisätietoja: Wilhelmiina Kukkamo puheenjohtaja Seinäjoen Kokoomusnuoret ry. Turhistarhaukselle tulevaisuudenuskoa Helsingin Sanomien mukaan lemmikkien huono kohtelu lisääntyi pääkaupungissa (21.2.10). Helsingin ympäristökeskus teki vuonna 2009 yhteensä 298 tarkastusta joista jopa 68 prosentista löytyi huomautettavaa. 41 prosenttia vaati kiireellisiä toimenpiteitä, kuten eläinten siirtämistä toiseen hoitapaikkaan tai jopa eläimen lopettamista. Samoilla kommenteilla, joilla eläinaktivistit ovat vaatineet turkistarhauksen kieltämistä Suomessa, voisi lemmikkieläinten pidon vaatia kiellettäväksi pääkaupungissa. Pohjanmaan Kokoomusnuorten mielestä on kuitenkin järkevää, että molemmissa asioissa keskityttäisiin asioiden korjaamiseen kieltämisinnon sijaan. ”Turkistarhaajia on jo 15 vuoden ajan pidetty löysässä hirressä. Nyt alalle on aika luoda tulevaisuuden uskoa. Siitä hyötyy eläimet, tarhaajat ja heidän perheensä, asiakkaat ja viennin kautta Suomen kansa”, toteaa Matti Yli-Ojanperä Pohjanmaan Kokoomusnuorista. Pohjanmaan kokoomusnuoret ehdottaa, että turkistarhaajat, alan teollisuus, MTK, maa- ja metsätalousministeriö, Evira ja kuluttajajärjestöt rakentaisivat yhdessä alan laatustandardit ja -sertifikaatit tehden tuotannosta mahdollisimman avointa. Lisätietoja Matti Yli-Ojanperä hallituksen jäsen Pohjanmaan Kokoomusnuoret 0500-269561 matti@ojanperantila.net Haasteiden uusivuosi Juuri alkanut vuosi tuo mukanaan valtaisan määrän haasteita eri tasoilla toimiville päättäjille. Kunnissa on edessä palvelujen karsimisia ja toivottavasti myös toiminnan tehostamista. Kun yhteiseen kassaan rahojaan laittavia on yhä vähemmän, on veroissa suuria korotuspaineita. Talouskriisi tuo eteemme valinnan, onko julkisen sektorin tehtävä tuottaa palveluita vai työllistää väkeä? Ja mitkä palvelut ovat julkisesti tuotettavia? Olisiko syytä panostaa yhteistyöhön esimerkiksi kilpailutusten kohdalla? Mihin me edes kuntia tarvitsemme? Tiedän, että nämä ovat kipeitä ratkaisuja ja niistä ei saisi puhua! Lääneistä onneksi pääsimme eroon, mutta heti jo toisaalla haaveillaan uudesta hallintoportaasta. Meillä veronmaksajilla on oikeus vaatia rahojemme vastuullista ja tehokasta käyttöä! Ronald Reagania lainatakseni: ”Julkinen valta löytää aina tarpeen kaikelle saamalleen rahalle.” Yhä kiihtyvään tahtiin velloo keskustelu maahanmuuttokysymysten ympärillä. Kohtuuttomiksi paisuneet tukieurot, lepsut maahantulokäytännöt, ihmissalakuljetus ja eräiden tahojen maailmoja syleilevät asenteet ovat yhdessä aikaansaaneet melkoisen pommin, josta huudetaan viimeistään seuraavien vaalien yhteydessä puolin ja toisin erilaisia leimakirveitä heilutellen. Kansa on yksimielisen kriittinen näihin asioihin liittyen, ja siihen meidän poliittisten toimijoiden olisi nyt syytä todella tarttua! Itsekin olen satojen tuhansien muiden suomalaisten tapaan rasisti, koska kannatan lämpimästi maahanmuuttoon liittyvien sääntöjen ja rahanjaon tuntuvaa kiristämistä. Hädässä olevia on autettava entiseen tapaan, mutta terveiden, miltei kaksimetristen ”lapsien” ja perheidensä, mummot mukaan lukien, haaliminen sosiaaliturvan elätettäväksi on syytä lopettaa välittömästi! Ilmastopelissä muu maailma teki työn EU:n puolesta ja vihelsi päättömän touhun poikki, nyt meidän olisi kotimaan mittakaavassa tehtävä sama liike! Haasteista huolimatta toivotan lukijoille valoisaa uutta vuotta! Anssi Murtonen puheenjohtaja Pohjanmaan Kokoomusnuoret Ei ikärasismia liikenteeseen Yhteiskuntamme ja lainsäädäntömme ovat perinteisesti perustuneet tasa-arvoon. Tasa-arvoa peräänkuulutetaan useissa eri laeissa, julistuksissa ja ohjelmissa. Viimeaikaisen uutisoinnin valossa tosin tämä tasa-arvoperiaate on kokenut kolauksen. Liikenneministeri Anu Vehviläisen on asettanut 16.12. työryhmän miettimään keinoja nuorten liikenneturvallisuuden parantamiseksi.Tarkoitus sinänsä ei loukkaa tasa-arvoa vaan on erittäin suotavaa edistää turvallisuutta liikenteessä, nyt esitetyt keinot tosin saavat nuorten karvat pystyyn. On hienoa, että ainaiseen tasa-arvoon on esitysten perusteella kyllästytty ja halutaan värittää keskusteluita – tätä me nuoret olemmekin aina odottaneet: suoraa syrjintää iän perusteella. Meille esitetään nyt yöajokieltoa, 80 kilometrin tuntinopeusrajoitusta, nopeusrajoitinta, alkolukkoa ja avattujen alkoholijuomien kieltämistä autossa. Tässä yhteydessä voitaisiin toki miettiä laajemminkin miten kaikista ikäluokista riskiautoilijat saataisiin kuriin sen sijaan, että kohdennetaan moitteet yhteen ikäluokkaan. Toivottavasti työryhmän jäsenet ovat viisaampia kuin nyt annetut lausunnot, ja työtä tehtäisiin myös hieman laajemmasta näkökulmasta keskittyen onnettomuusalttiisiin ryhmiin pelkän ikäryhmän sijaan. Mietitään nyt pelkästään nuorien rajoittamiseksi esitettyjä keinoja. Miten 80-lätkä vaikuttaa muuhun liikenteeseen? Aiheuttaisiko se enemmän onnettomuuksia lisääntyvän ohittelun vuoksi? Millä tapaa se estää kaahaajia kaahaamasta kuten aiemminkin? Perusteena vuoden aikana saatava harjoituskaan ei mielestäni ole järkevä - autokoulu on se paikka, jossa tulee harjoitella ja ns. inssissä todetaan riittääkö taidot. Mikäli ei riitä, on harjoiteltava lisää. Ennemminkin olisi tiukennettava ajokortin ajotaitovaatimuksia. Entä miten mahdollinen nopeusrajoitus vaikuttaa autolla työtä tekevien arkea? Miten paljon se hidastaa päivärytmiä, tai aiheuttaa autotyötä tekeville ylitöitä? Entä sitten yöajokielto? Miten huomioimme nuoret, jotka käyvät yötöissä - maksetaanko heille taksi, etteivät he joudu työttömiksi? Samallahan tulisi myös leikata vakuutus- ja veromaksuja nuorten autojen osalta - onhan heillä siihen ehdoton käyttökielto. Entä miten voimme suhtautua siihen, että rangaistuksesta rangaistaan toistamiseen vain siksi, että kyseessä on nuori? Maassamme ei edes murhaajaa tuomita toiseen kertaan mikäli hän istuu jo elinkautista, mutta nähtävästi nuorten rankaisemiseksi eivät tällaisetkaan keinot tule jatkossa olemaan arvelluttavia. Voidaan myös miettiä miten monella nuorella on oma auto, ja miten moni käyttää esimerkiksi vanhempiensa autoa. Onko näihinkin asennettava alkolukot ja rajoittimet eli ajaako jatkossa nuoren koko perhe korkeintaan 80 kilometriä tunnissa? Alkolukko sinänsä voitaisiin asentaa vaikka kaikkiin autoihin mikäli sillä saadaan rattijuopot pois teiltämme, tosin tällainen lienee suhteellisen arvokas investointi. Yhteenvetona todettakoon, että meidän ei tule rangaista ongelmista ja ongelmien ongelmista, vaan tulisi seurata puroa sen alkulähteille, ja padota ongelma siellä. Yhtenä keinona virkavalta on jo aloittanut valistamisen Internetissä levittämällään kännykkävideolla kuolemaan johtaneesta todellisesta nuorten onnettomuudesta. Liikennevalistus tulisi aloittaa jo peruskoulussa, ja jatkaa ajokortin saantiin saakka. Lisäksi rangaistuksia voitaisiin koventaa kautta linjojen näin hilliten myös vanhemman väestön rikkomuksia – ovathan he varttuvalle nuorelle tärkeimpiä esimerkinnäyttäjiä. Antoi lausunto sentään yhden käyttökelpoisenkin idean: kaikille törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen syyllistyneille voitaisiin määrätä tuo 80-rajoitus esimerkiksi puoleksi vuodeksi - ei turhaan syytetä yhtä ikäluokkaa vaan laaditaan laki, joka on sama kaikille. Piirihallitus Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry Kuntien pyrittävä nykyistä terveempään yhteistyöhön Etelä-pohjalaiseen kulttuuriin on kautta historian kuulunut jonkinlainen tarve olla naapuriaan hiukan parempi. Talon piti olla pidempi ja korkeampi, tai ainakin traktorin oli oltava isompi kuin naapurilla. Vastaavaa kilpailua on ollut Etelä-Pohjanmaalla myös kuntien välillä, ja tulokset ovat ajoittain olleet jopa positiivisia. Nykyisessä tilanteessa kuntien tulisi kuitenkin entistä tarkemmin miettiä miten ”naapurikateus” vaikuttaa maakunnan kokonaistilanteeseen. Yritetäänkö asioita tehdä naapuria paremmin vai ainoastaan haitata naapurikunnan toimintaedellytyksiä että oma kunta ei jäisi kilpailussa jälkeen? Seinäjoki on voimakkaasti kehittyvä kaupunki jonka on lähivuosina veikattu haastavan Vaasan alueen suurimpana kaupunkina. Tähän tavoitteeseen tulisi myös maakunnan muiden kuntien olla sitoutuneita tai ainakin lopettaa jarrumiehinä toimiminen. Seinäjoen talousalueen kuntien olisi hyvä tiedostaa myös oman kasvunsa perimmäiset syyt. Kunnat eivät ole yksinäisiä saarekkeita vaan sekä ihmiset että tavarat kulkevat kuntien välillä jolloin esimerkiksi Seinäjoen työpaikkojen lisääntyminen tuo todennäköisesti asukkaita ja verotuloja myös naapurikuntiin. Kuntien olisi keskityttävä entistä enemmän luomaan yrittämiselle ja asumiselle parempia edellytyksiä maakunnallisesti ja pyrkiä tavoittelemaan myös naapurikuntalaisten etua. Naapurin menestyminen ei olekaan itseltä pois vaan päinvastoin, se luo kasvun ja itsenäisenä pysymisen edellytykset myös muille lähialueen kunnille. Jere Lahti piirihallituksen jäsen Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry Anssi Murtonen puheenjohtaja Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry Kokoomusnuoret: SAK:n esitys syrjii nuoria Kokoomusnuorten mielestä SAK:n esitys, jonka mukaan työpaikoille tulisi luoda pakollisia vanhempia työntekijöitä suosivia järjestelmiä, on tyrmistyttävä. SAK:n esityksen mukaan ensiksi tulisi irtisanoa viimeisimpänä tulleet, jotka yleensä ovat juuri nuoria työuraansa aloittavia työntekijöitä. "Nuorisotyöttömyys on jo nyt kasvanut räjähdysmäisesti ja nyt SAK haluaa esityksellään luoda järjestelmän, joka entisestään lisää nuorten epävarmuutta työelämässä ja heikentää jo muutenkin vaikeaa tilannetta," Kokoomusnuorten puheenjohtaja Teppo Leinonen toteaa. Kokoomusnuorten mielestä tällaisten järjestelmien luominen ei mahdollista myöskään yritysten järkevää kehittämistä. Yrityksen tulevaisuuden kannalta toimivimpia irtisanomisia ei voi määrittää kukaan muu kuin yritykset itse, eivät ainakaan työmarkkinajärjestöt. Viimeisimpänä tullut voi hyvin olla yrityksen kannalta yhtä keskeinen voimavara kuin vanhempikin. Kokoomusnuorten mielestä SAK:n avaus on räikeää ikäsyrjintää ja pahimmillaan voi kärjistää sukupolvien välisiä näkemyseroja. Järjestön viimeaikaiset avaukset ovat olleet muutoinkin huolestuttavia ja ne tukevat näkemystä, jonka mukaan SAK on itseään eikä jäseniään varten. "Työpaikoille tarvitaan moninaisuutta ja eri ikäryhmiä tasa-arvoisesti kohtelevia näkökulmia, joita näköjään SAK ei pysty tarjoamaan. Tämä röyhkeä vastakkainasettelun tietoinen lisääminen, vieläpä näinä aikoina, antaa Kokoomusnuorten mielestä jo perustelut harkita ammattijärjestöjen jäsenmaksun verovähennyksen tarkoituksenmukaisuutta," Leinonen lisää. Lisätiedot: Teppo Leinonen Puheenjohtaja Kokoomuksen Nuorten Liitto Puh: 045 110 8831, Email: teppo.leinonen@kokoomusnuoret.fi POHJANMAAKIN TARVITSEE OMAN SUOMI-AREENANSA Me Pohjalaiset olemme tavallisesti tottuneet olemaan monissa asioissa hyvin aloitteellisia ja erittäin aikaansaavia. Tämän takia olemme menestyneet monilla eri aloilla myös Pohjanmaan ulkopuolella. Ongelmien edessä emme ole antaneet periksi, vaan keksineet miten sitä selvitään ja mennään eteenpäin. Tämän takia olemme tottuneet tavallisesti olemaan yksi johtavia maakuntia Suomessa. Kuitenkin meillä Pohjalaisilla on myös eräs paikka, jossa meidän pitäisi ottaa oppia muista maakunnista. Pohjanmaalla ei olla totuttu puhemaan Eurooppa politiikkaa ja tuomaan sen myönteisiä puolia esiin. Tässä asiassa Satakunta on mennyt todella Pohjanmaan ohi ja lujaa. Satakunnan Pääkaupungissa Porissa järjestetään jazzien yhteydessä joka kesä Suomi-areena – tapahtuma, jonka tarkoituksena on käydä vahvaa poliittista keskustelua muun muassa Euroopan Unionista tavallisten ihmisten keskellä. Ja ovat jopa Satakuntalaiset saaneet monia tärkeitä vieraita muista EU-maista ja komissiosta. Tällä tavalla voidaan oikeastaan sanoa, että Satakunta on nykyisin johtava maakunta Suomessa, kun kyse on aloitteellisuus Euroopan Unionin osalta. Pohjanmaalta tällainen aloitteellisuus tuntuu puuttuvan täysin. Monesti sitä miettii, miksei esim. Seinäjoen tangomarkkinoiden, Kokkolan venetsialaisten tai Vaasan torin tapahtumiin voisi ottaa mukaan myös huvin lisäksi vähän asiakin esim. Eurooppa-politiikkaa. Tällöin voisi kyseiset tilaisuudet tulla tutummiksi myös muualla Suomessa ja saisimme esille myös meille tärkeitä asioita niin kuin nyt Satakuntalaiset saavat. Tietenkin tämä myös veisi Pohjalaiset suurempana joukkona myös äänestyskoppiin Euroopan vaalien aikaan. Pohjalaisten suurempi aktiivisuus auttaisi meidän elinkeino, matkailu- ja bisneselämäämme. POHJANMAAN KOKOOMUSNUORTEN PIIRIHALLITUS Torjuntavoitot eivät pelasta Suomen maataloutta Maatalouden tukileikkaukset ovat uhkaamassa jatkuvasti suomalaista maanviljelijää. Tälläkin hetkellä uhkaa pohjoista 142 -aluetta tukien leikkaus. Jostain syystä Suomessa on alkanut tuottajien välillä "sisällissota" tukien määrästä. Jos tukea siirretään pohjoisesta etelään, hetken päästä etelän tukea leikataan. Tällaisen riitelyn tuloksena on jatkumo, joka näivettää Suomen maatalouden ajan kuluessa. Kaikista erikoisinta tässä koko taistelussa on, että uhattuna olevat tuet on sovittu EU:n jäsenyysneuvotteluissa ja kirjattu EU:n ja Suomen väliseen valtiosopimukseen. Näistä tuista ollaan nyt pikkuhiljaa vapaaehtoisesti ”torjuntavoittoina” luopumassa! Pohjanmaan kokoomusnuoret on sitä mieltä, että tämä uhkakuva täytyy eliminoida. MTK:n tulisi välittömästi koota kahtia jakautuneet rivinsä yhteen ja ajaa oikeasti maataloustuottajien asioita. Keskustan hyvää tarkoittava toiminta kilpistyy Euroopassa sen oman marginaalisen liberaaliryhmän tuen puutteeseen, ja sitä kautta olemattomaan vaikutusvaltaan. Lisäksi liberaalit ovat ideologisesti kaikenlaisia maataloustukiaisia vastaan, kuten myös maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel, jonka mukaan ministeri Anttila on oikein mukava neuvottelukumppani. Maatalousasioista huolissaan olevaa kokoomusta on syytetty varpaille astumisesta, hallituksen yhteistyön rikkomisesta ja maatalouspopulismista. Ainoa ongelma tässä keskustelussa lieneekin se, että nyt on väärä puolue asialla. Keskustan riveistä löytyy maatalousalan rautaista osaamista vaikka millä mitalla, kokoomuksella on taas verrattomat kontaktit ryhmänsä EPP-ED:n kautta, ja uskallusta ”lyödä nyrkkiä pöytään”. Yhteistyö yli puoluerajojen on ainoa vaihtoehto kotimaisen maataloustuotannon ja elintarvikkeiden tuotannon turvaamiseksi. Suomalainen talonpoika ei kestä enää yhtäkään mukavien neuvottelijoiden Brysselistä kotiin tuomaa torjuntavoittoa. Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry. Pohjanmaan kokoomusnuoret tukevat Heikki Auttoa eurovaaleissa Pohjanmaan kokoomusnuoret ottivat ilolla vastaan uutisen Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Autton asettumisesta Kokoomuksen eurovaaliehdokkaaksi. -Auttolla on lähes kymmenen vuoden kokemus kunta- ja maakuntatason vaikuttamisesta. Uskon, että Suomesta tarvitaan eurooppalaiseen päätöksentekoon mukaan henkilöitä, jotka tuntevat maakuntien haasteet, sekä näkevät tulevaisuuden menestyksen mahdollisuudet eri puolilla Suomea, Pohjanmaan Kokoomusnuorten puheenjohtaja Anssi Murtonen toteaa. -Euroopan parlamenttiin tarvitaan nyt päätöksentekijöitä, jotka ovat vastaamassa päätöksistään vielä 30 vuoden kuluttuakin. Lisäksi vuodesta 2001 Kokoomuksen Nuorten Liiton toiminnassa mukana olleella Auttolla on poikkeuksellisen vahvaa osaamista politiikan eri osa-alueilta, Murtonen jatkaa. 24-vuotias hallintotieteiden kandidaatti Heikki Autto valittiin Rovaniemellä kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi Suomen nuorimpana. Kokoomuksen puoluevaltuusto nimesi Autton eurovaaliehdokkaakseen kokouksessaan Helsingissä lauantaina 24. tammikuuta. Lisätietoja: Piirin puheenjohtaja Anssi Murtonen, 044-5599777 Heikki Autto, 050-5123874 Seinäjoen Kokoomusnuoret haluavat Seinäjoesta Reilun Kaupungin Seinäjoen Kokoomusnuoret ry. KANNANOTTO Seinäjoen Kokoomusnuoret tekevät kuntalaisaloitteen koskien Reilu Kaupunki -titteliä. Seinäjoen Kokoomusnuorten ylimääräinen vuosikokous totesi, että Seinäjoen tulisi ottaa osaa kestävämmän maailman luomiseen pienistä teoista aloittaen. Voimme ajatella pessimistisesti, ettei meidän suomalaisten tekemisillä ole mitään väliä, sillä Euroopan suuret kaupungit eivät kuitenkaan tee tarpeeksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tämä ajatustapa ei kuitenkaan tue kestävää kehitystä. Jostain on aina aloitettava. Suomi on ollut esimerkillinen edelläkävijä monella saralla luonnonsuojelussa sekä ilmastonmuutoksen estämisessä. Seinäjoen Kokoomusnuoret haluavat kehityskulun jatkuvan ja Etelä-Pohjanmaan suurimman kasvukeskuksen, uuden Seinäjoen, ottavan vastuuta globaaliin ongelmaan paikallisesti. Huoli siitä, millaisen maailman me jätämme lapsillemme on suuri. Voimme vastata parhaimmillamme vain lähiympäristömme hyvinvoinnista ja sen vuoksi meidän tulee panostaa täysillä lähiympäristömme kestävämpään toimintaan. Paikalliset ratkaisut luovat toimivaa globaalia toimintaa. Seinäjoen Kokoomusnuoret kehottaa kaupunkia vaihtamaan kaiken hankkimansa kahvin Reilun Kaupan kahviin ja tarkkailemaan ostojensa eettisyyttä. Lisää Reilu Kaupunki -projektista löytyy www.reilukaupunki.fi Lisätietoja puheenjohtaja Miia Eskelinen-Fingerroosilta 040 513 9454 eskelinen.miia@gmail.com Mukavaa joulun odotusta, Seinäjoen Kokoomusnuoret ry:n psta Miia Eskelinen-Fingerroos Seinäjoen keskusta 2000-luvulle Vuosien ajan on heitetty ilmoille ajatuksia siitä, millaiseksi Seinäjoen keskustaa tulisi kehittää. Jokseenkin ankeaan yleisilmeeseen on jo saatu paljon parannusta mutta vielä on työtäkin edessä. Heitän tässä ilmoille oman ehdotukseni vekseliaukion kehittämisen suhteen, jonka kantava ajatus tulee niinkin kaukaa kuin Californian Santa Monicasta. Ehdotan että Koulukatu laitettaisiin kokonaan moottoriliikenteeltä poikki siten, että väli Kauppakadulta Keskuskadulle olisi osana kävelykeskustaa. Esimerkki Californiasta astuu mukaan tässä kohtaa, eli Keskuskadulla ja Kalevankadulla jatkuisi edelleen autoliikenne, joskin korotetuin suojatein ja liikennevaloin ohjattuna. Tietenkin näin muodostuvan aukion alle saisi aikaisempien suunnitelmien mukaisesti rakennettua parkkihallin. Tästä aukiosta saataisiin asukkaille viihtyisä "olohuone" yksinkertaisin toimenpitein, kuten maisemallisten toimenpiteiden ja pienten uudisrakennusten avulla Vaasan torin tapaan. Uuden Epstorin rakennustöiden vuoksi Koulukatu oli hetken poikki, eikä itseni tai muutamien tuttujeni mielestä liikennettä mainittavasti haitannut. Tämä ratkaisu vaikuttaisi osaltaan positiivisesti myös Seinäjoen surkeisiin onnettomuuslukuihin kun keskustan läpiajoliikenne siirtyisi enemmän Vapaudentielle ja Ruukintielle. Lisäksi nämä ratkaisut saattaisivat osaltaan hillitä myös kyläringistä koettuja haittoja. Ennen kuin kukaan torppaa tätä ideaa perusteenaan liiketoiminnan kärsiminen, vetoan jo tässä yrittäjien ja kansalaisten positiivisiin kokemuksiin Jyväskylästä, jossa taannoin rauhoitettiin keskustaa kävelykadun avulla. Tämä idea olisi mielestäni mainio osa sitä kokonaisvaltaista suunnitelmaa, jolla Seinäjoesta tehdään hyvää kaupunkia kaikille. Anssi Murtonen TULEVAISUUDEN RUOKAPÖYTÄ Ruuantuotanto on nykyisin viimeinkin arvossaan, jolloin meidän pitäisi alkaa keskustella missä ja miten haluamme ruokamme tuotettavan. Lisäksi minne suuntaan haluamme viedä koko alaa Suomessa ja mitä kaikkia mahdollisuuksia se voi tarjota meidän yhteiseen hyväämme. Ehkä tärkein ja kaikkein menestynein keksintö ruoka onkin ollut päivittäin meidän edessämme. Ruuantuotantoa ei olla ehkä nähty tavallisesti tarpeeksi kiinnostava vientialana, mutta voisiko se nykyisin myös olla sitä? Nyt maa on ainakin arvossaan, koska sehän tuottaa meidän joka päiväisen ruokamme. Monissa Eurooppalaisissa maissa, joissa on pulaa maasta kaupunki ja maaseutu ovat jopa enempi keskenään tekemisissä. Näissä maissa on osattu tehdä koko alasta samalla vahva vientiala, sen jälkeen kun maan omat ruokatarpeet on tullut tyydytettyä. Kaikkea menestystä Euroopassa ei pelkästään ilmasto selitä, vaan varmasti suuri merkitys on tulevaisuuden uskolla ja osaavalla kaupankäynnillä, jota meidänkin on luotava. Tällä hetkellä todella haetaan ruualle oikeaa hintaa ja arvostusta. Samalla jokainen kuluttaja tekee valinnoillaan ruokakaupassa tärkeitä päätöksiä, miten mahdollisesti EU-säädös- ja direktiiviasioita viedään eteenpäin. Näiden tulos kertoo millainen ruokapöytä on tulevaisuudessa. Johanna Aho piirihallituksenjäsen Alavus POHJANMAAN MENESTYS TULEE ULKOMAILTA Me Pohjalaiset olemme aina olleet menestyneitä kaupankäynnissä, mikä ei ole kovin paljon kärsinyt vaikka hallitsijat ja valtakunnat ovatkin ympärillä vaihtuneet. Pohjanmaalla on aina osattu luoda jopa tyhjästä menestyvää bisnestä. Eikä yrittämistä ole haitannut, vaikka muut olisivat aluksi epäilleet meidän hullujakin ideoita, jotka olemme muuttaneet oikeiksi menestystarinoiksi. Pohjanmaalta on moni kauppias lähtenyt muualle päin Suomea tai ulkomaille käymään kauppaa tai vain hakemaan uusia menestysideoita. Näitä ollut hyvä talvisaikaan kehitellä ja testailla, jotta keväällä on voinut lähteä liikkeelle ennen kilpailijoita. Vahvasti Pohjanmaan talouteen on vaikuttanut myös meri, mitä ei olla koskaan nähty esteenä vaan mahdollisuutena kansainvälistyä ja menestyä. Tällöin olemme tuoneet vaurautta ja menestystä Pohjanmaalle ja muualle Suomeen. Samalla ulkomaat ovat opettaneet miten kauppaa käydään, jotta se auttaisi meitä menestymään nykyisinkin. Alueemme kotikansainvälinen ja uutta innostava ilmapiiri on taannut sen, että olemme uskaltaneet lähteä tekemään kauppaa maailmalle, missä olemme olleet kuin kotonamme. Edelleen tarvitaan ulkomaankauppaa käyviä kauppiaita, jotka pitävät talouden ja yhteiskunnan pystyssä Pohjanmaalla ja Suomessa. Me menestymme, mutta sitä auttavia ideoita ja tekijöitä pitää tulla edelleenkin lisää koko ajan. Johanna Aho piirihallituksenjäsen Ajatuksista teoiksi Kuinka monta kertaa päivässä tuleekaan ajateltua, että "miksi tuotakaan ei kukaan ole tehnyt". Sitä miettii, miten huonosti asiat on hoidettu ja monesti vielä niin, että "minä tekisin tuon kyllä paljon paremmin". Murehdimme usein isoista asioista ja katsomme suurta kuvaa, ilman että ajattelemme tosissamme sitä, mitä voisimme itse asialle tehdä. Mitä jos ajatukset muuttaisi teoiksi? Jos aloittaisi suuren kuvan rakentamisen niistä pienistä palasista? Ilmastonmuutos on tosiasia, jota ei voi kiistää. Syypäitä ilmastonmuutokseen ovat suuret tehtaat sekä lentoliikenne, muun muassa. Mutta syypää olen myös minä. En ole muuttanut kauniita ajatuksiani teoiksi. En ole nostanut maasta kaikkia roskia, joita olen siellä nähnyt. En ole aina jaksanut mennä kaupunkiin pyörällä, vaikka se olisikin mahdollista, vaan olen mennyt autolla koska olen laiska tai myöhässä. Oletko Sinä joskus sortunut samaan? Ilmastonmuutos on meidän yhteinen asiamme. Emme voi vain istua ja miettiä isoja kuvioita sekä osoitella sormilla kaikkia muita, vaan meidän on kannettava oma kortemme kekoon pienillä arkipäiväisillä teoilla. Muutos alkaa aina pienistä teoista ja meistä jokainen voi olla osana tätä projektia. Muuttamalla joitakin pienenpieniä tapojamme teemme ison palveluksen tuleville sukupolville. Ensi kerralla kun näet tupakantumpin maassa, nosta se roskikseen. Tai kun olet lähdössä kauppaan, ota mukaasi kankainen kassi sen sijasta, että ostat taas uuden muovipussin. Lähde sinäkin mukaan tekemään viihtyisämpää elinympäristöä itsellesi ja naapureillesi! Muista, että muutos on ennenkaikkea Sinun asiasi. Miia Eskelinen Seinäjoen Kokoomusnuoret ry. Mansikkasaari kesäkuntoon Vaasan Kokoomusnuoret tempaisivat tiistaina 22.4. toivotalkoiden muodossa siivoten Mansik-kasaaren uimarannan kesäkuntoon. Toivotalkoot ovat Kokoomuksen hiljattain käyntiin saattama kansanliike, jossa tuhannet vapaaehtoiset ympäri Suomea parantavat asuinympäristönsä arkea samalla siinä työn ohessa keskustellen yhteisten asioiden hoidosta. (www.toivotalkoot.fi) Mansikkasaaren talkoiden lomassa keskusteltiin myös saaren nykytilasta ja tulevaisuudesta. Vaasan Kokoomusnuoret haluavatkin ottaa varaslähdön keväällä julkaistavaan Vaasan yleiskaavaehdotuk-seen ja jakaa ajatuksensa Mansikkasaaren kehittämisestä viihtyisäksi kokonaisuudeksi, jossa yhdistyisivät yksilöllinen asuminen ja kaikkien käytössä olevat tasokkaat virkistysmahdollisuudet. ”Ei varmaan liene varmaan yhdellekään vaasalaiselle epäselvää, että Mansikkasaaren kohtalon kanssa on soudettu ja huovattu jo useita kymmeniä vuosia. Valitettavasti menneen maailma ideologiset esteet ja ristiriidat kaavoituksen suhteen ovat raikkaista suunnitelmista huolimatta museoineet kaupunkimme helmen nykyisenkaltaiseksi kaatopaikaksi. Kuntapäättäjien on viimeinkin kannettava vastuu alueen kunnostamisesta ja päätettävä saaren käyttötarkoituksesta viivyttelemättä”, toteaa Vaasan Kokoomusnuorten puheenjohtaja Viljami Wiirilinna. Alueen puhdistustöiden loppuun saattamiseksi ja saaren elävöittämiseksi Vaasan Kokoomusnuoret esittävät Mansikkasaaren pohjoisosan vanhan teollisuusalueen kaavoittamista asuinalueeksi, jonne rakennettaisiin vapaarahoitteinen pienkerrostaloalue. Sosiaalisen asuntotuotannon puolella Vaasassa näyttää jo nyt olevan ylitarjontaa, joten olisikin luonnollista sen vastapainoksi rakentaa välillä myös asuntokantaa, joka houkuttelisi Vaasaan asukaskohtaista verokertymää kasvattavaa väkeä. Nyt puhutaan ihan normaaleista keskituloisista perheistä, Vaasan Kokoomusnuorista täsmennetään. Palosaaren betonibunkkereiden sijaan modernilla asuinalueella yhdistyisivät luontevasti yksilölliset ja innovatiiviset asumisratkaisut. Merelliseen maisemaan sopisivat kerrostaloalueen lisäksi hyvin myös asuntolaivat ja rantaan saakka levittäytyvät terassit. Näin asuntomessuvuotena onkin hyvä antaa ajatuksen lentää ja suoda arkkitehtien ja rakennuttajien luoda tulevien asukkaiden tarpeita tyydyttäviä kokonaisuuksia. Kysyntää tasokkaalle ja omaperäiselle asuinalueelle löytyy varmasti myös Vaasan ulkopuoleltakin. Asuntoalueen maakauppojen tuotoilla kaupunki voisi viimeinkin laittaa kuntoon myös uimarannan puoleisen alueen. Uuden virkistysalueen tulisi tarjota vaasalaisille nykyistä monipuolisempia mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon. Nykyisellään aluetta ei voi kuin huumorimielessä kutsua virkistysalueeksi. Saarelle sopisivat luontevasti myös erilaista liiketoimintaa kuten merellinen ravintola, kahviloita aurinkoterasseineen ja mahdollisesti muutama putiikkikin. Tällaiset palvelut virkistäisivät kummasti Mansikkasaaren miljöötä ja toisivat paikalle huomattavasti enemmän kävijöitä. Kunnallisvaalivuonna keskustelua Mansikkasaaren kohtalosta varmasti herää. Olennaisinta olisi kuitenkin, että valittavat valtuutetut sitoutuisivat alueen pikaiseen kunnostamiseen tyhjien lupausten sijaan. Teot ovat kauneinta puheetta muistuttavat Vaasan Kokoomusnuoret. Vaasan Kokoomusnuoret ry. Alexander Stubb ulkoministeriksi Suomen eduskuntaa on lähiaikoina vavisuttanut mitä epämääräisemmät tuulahdukset politiikan kentän ulkopuolelta. Onneksi maailma menee kuitenkin eteenpäin ja tärkeää työtä ei ole (uutisoinnista huolimatta) unohdettu myllerryksen keskellä. Toivottavasti mediakin alkaa pikkuhiljaa palaamaan taas tärkeiden asioiden pariin ja politiikka saadaan taas etusijalle eduskunnasta sekä politiikasta että poliitikoista uutisoitaessa. Perjantai tulee olemaan iso päivä Stubbien perheessä, sillä silloin uuden ulkoministerin nimitys tulee olemaan virallista. Suomalaisten hyvin tunteman MEPin valinta Suomen ulkoministeriksi tuli varmasti monille yllätyksenä, mutta henkilövalinnassa osuttiin siihen kuuluisaan ”häränsilmään”. Stubb on kansainvälinen mies, jolla riittää sekä sanottavaa, käytöstapoja että älyä hoitamaan Suomen asioita muiden valtioiden päämiesten rinnalla. Stubb on tunnettu vahvasta Nato-myönteisyydestään sekä kritiikistään koskien presidentin osallistumista EU:n kokouksiin, mutta taitava mies osaa varmasti erottaa omat mielipiteensä sekä Suomen hallituksen politiikan. Omasta puolestani voin sanoa, ja varmasti Kokoomusnuoret ympäri maan, että Alexander Stubb on erittäin helposti lähestyttävä sekä aktiivinen mies, joka on kiinnostunut myös meidän nuorten asioistamme ja joka osaa lähestyä vaikeitakin asioita kansankielellä. Stubb on myös kiertänyt Suomea paljon ja edesauttanut nuorten Eurooppa-tietämyksen lisääntymistä. Toivotankin Stubbille mitä mainiointa ministerikautta ja toivon rohkeutta jatkossakin hallitustyöskentelyyn. Väriä tarvitaan. Miia Eskelinen puheenjohtaja KIELITAITO AVAA TAI SULKEE OVET EUROOPPAAN 28.2.2008 Tällä hetkellä moni nuori mietti mahdollisia kielivalintoja ensi syksyksi. Näillä valinnoilla on jopa suurempi vaikutus nuorten elämään kuin vain ensi vuonna olevat kielitunnit lukujärjestyksessä. Päätöksillä voidaan avata tai sulkea monia ovia tulevaisuudessa, jolloin mietitään jatko-opintoja ja lopulta työelämää Suomessa tai ulkomailla. Nykyisin nuoret osaavat hyvin englantia, mikä on suuri apu esim. ulkomaanlomalla. Kuitenkin monien nuorten hyvä kielitaito uhkaa jäädä vain Englantiin, kun muita kieliä ei valita tai alkeiden jälkeen opiskelua ei jatketa. Euroopassa ei ole varsinaista yhtä ainoaa virallista kieltä, vaan meillä eurooppalaisilla jokaisella on oma tai omat kielemme. Tämän johdosta jonkin lisäkielen opiskelu englannin lisäksi avaa monia opiskelu ja työpaikkoja nuorelle myöhemmin. Nykyisin haasteellisilla työ- ja opiskelumarkkinoilla erottuu varmasti, jos on hankkinut monipuolisen ja vahvan kielitaidon jo valmiiksi. Tulevaisuus on nuorten, jolloin Suomen sekä Pohjanmaan vientitalous ja EU-politiikka tarvitsee tulevaisuuden ovenavaajia, joilla on vahva kielitaito ja osaaminen Euroopastakin. Johanna Aho piirihallituksen jäsen Pohjanmaan kokoomusnuoret kannattavat ydinvoimalan rakentamista Kristiinankaupunkiin 4.2.2008 Pohjanmaan Kokoomusnuoret toivovat että Fennovoima ja Kristiinankaupunki pääsisivät sopimukseen ydinvoimalan rakentamisesta kaupunkiin. - Ydinvoima on ainakin lyhyen aikavälin ratkaisu ilmaston lämpenemisen estämiseen ja fossiilisten poltto-aineiden käytön vähentämiseen. On kuitenkin muistettava, että uusiutuvien energianlähteiden tutkimusta ja kehittämistä ei saa siirtää sivuun ydinvoimalahankkeiden tieltä. Ne kulkevat käsikädessä, toteaa piirin puheenjohtaja Miia Eskelinen. Pohjanmaan Kokoomusnuoret muistuttavat, että energia-omavaraisuus tulee olla suomelle tärkeä tulevaisuuden tavoite ja riippuvuutta itäenergiasta on suunnitelmallisesti vähennettävä. Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry. / piirihallitus BELGIAN HALLITTU KIELELLINEN KAAOS Eurooppalaisten pienten valtioiden vaalit eivät yleensä herätä laajempaa huomiota tai mielenkiintoa unionin tiedotusvälineissä. Kuitenkaan tämä väittämä pitää paikkaansa ainoastaan silloin, kun vaalit menevät täysin ennustuksen mukaan eikä myöskään hallituksen muodostamisessa ilmene mitään suurempia ongelmia. Viime kuukausien aikana Euroopan median huomio alkanut kiinnittymään Belgian vaaleihin, jotka itse asiassa käytiin jo viisi kuukautta sitten. Belgiassa ei ole kyetty muodostamaan uutta hallitusta, koska hallitusneuvotteluissa erimielisyyttä on ollut varsinkin kielikysymyksistä ja vaalipiirijaoista. Maa on jaettu etelässä olevaan ranskankieliseen Valloniaan ja Pohjoisessa sijaitsevaan hollanninkieliseen Flanderiin. Omana erillisalueena on tämän lisäksi Flanderin alueella sijaitseva Bryssel, joka on kaksikielinen, mutta käytännössä nykyisin ranskankielinen. Alkujaan Bryssel on ollut kielellisesti flaamien hallussa, mutta tänä päivänä ranska on käytännönkieli pääkaupungissa, jossa asuvat maahanmuuttajat tavallisesti puhuvat ranskaa. Maan väestöstä Flaameja on noin 60 prosenttia ja Valloneja loput 40. Poliittista jännitystä aiheuttaa se, että kielikysymys on erittäin suuri asia maan politiikassa. Lyhyesti voisi sanoa, että ranskankieliset kokevat asuvansa kaksikielisessä maassa, jossa heillä on oikeus käyttää ja saada palvelua omalla äidinkielellään sekä onhan ranska maailmanlaajuinen kieli. Maan valtaväestö Flaamit taasen haluaa pitää kiinni jo sovituista kielirajoista ja – alueista sekä muistuttavat että Belgian asukkaiden enemmistö on flaameja. Samalla molemmat kieliryhmät kokevat, että englannin opiskelu olisi tämän päivän kansainvälistyvässä maailmassa hyödyllisempää kuin toisen osapuolen kieli. Toisaalta aina pitäisi muistaa myös se, että nykyisin varsinkin tarvitsee hyvin monenlaista sekä monipuolista kieli- ja kommunikointitaitoa. Hallitusneuvotteluiden pitkittymisen takia on jo ehditty puhua maan hajoamisesta ja sen vaikutuksesta Euroopan unioniin. Kuitenkin belgialaiset kokevat maansa erittäin tärkeäksi, josta voidaan pitää osoituksena vahvaa Belgian lippujen esille tuloa kodeissa ja kaduilla. Kyllä maan kansalaiset sen tietävät, että he ovat tärkeässä osassa eurooppalaisessa perheessä, koska onhan unionin sydän maan pääkaupungissa. Tämä tapahtuma vain lisää keskustelua unionin asioista, jota voidaan pitää hyvänä, koska sehän tekee meistä ja meidän Euroopasta paljon vahvemman ja yhtenäisemmän. Ja kyllä Belgiaan hallituskin lopulta tulee. Johanna Aho MODERNI ORJAKAUPPA ON SAATAVA KONKURSSIIN Tulkaa ihmismarkkinoille tekemään hankintoja ja rikkomaan ihmisoikeuksia! Haluatteko ostaa naisia vai lapsia? Haluatteko ostaa työntekijöitä yrityksiinne, joissa he myyvät pakosta itseään ja samalla menettävät ihmisyytensä ja itsekunnioituksensa? Halutatteko ostaa itsellenne kotiorjan, joka alistettuna palvelee isäntäänsä uskollisesti? Osta! Kysynnän- ja tarjonnanlaki sanelee hinnat. Me rikolliset sanelemme säännöt! Ihmiskauppa on nykyään globaali ongelma ja se ilmenee laajana myös Euroopan Unionin alueella. Rikolliset ovat ottaneet kaiken hyödyn irti EU:n ns. vapaasta alueesta, jossa ihmiset voivat liikkua vapaasti ilman rajatarkastusten heitä estämättä. Ihmiskaupan uhreiksi ovat joutuneet ennen kaikkea Itä-Euroopan maiden kansalaiset. Syynä tähän on korkea rikosaste ja köyhyys ja sen varjossa toivo paremmasta tulevaisuudesta, jonka rikollisjärjestöt ovat valmiita lupaamaan näille epätoivoisille ihmisille. Rikollisten pelastajan viitan alle kätkeytyy kuitenkin mustaakin mustempi todellisuus, joka sisältää hyvän elintason sijaan kiristystä ja pakkoa. Nuoret tytöt pakotetaan seksiorjiksi ja he joutuvat kokemaan alistamista ja kurjempia elinolosuhteita kuin kotimaassaan. Nämä uhrit eivät pääse irtautumaan uudesta tulevaisuudestaan, vaan he joutuvat pakosta kärsimään mittavia henkisiä ja fyysisiä vahinkoja. Heiltä riistetään ihmisarvoinen elämä hetkessä ja annetaan tílalle helvetti. Euroopan unioni on ymmärtänyt ihmiskaupan vakavuuden ja pyrkii kehittämään keinoja torjua ja ehkäistä ihmiskauppaa mm. lähentämällä jäsenmaiden lainsäädäntöä, rahoittamalla ihmiskaupan vastaisia toimia ja tiivistämällä poliisiyhteistyötä. Nämä keinot ovat kuitenkin vielä kaukana ongelman ratkaisusta. Jäsenmaiden lainsäädännöissä esiintyy esimerkiksi vielä huomattavia eroavaisuuksia. Unionin tulisi painostaa enemmän jäsenmaitaan lähentämään ihmiskauppaa koskevaa lainsäädäntöään, sillä lain kirjain on kuitenkin lähtökohta rikoksen määrittämiselle, jonka jälkeen voidaan tuomita konkreettisesti. Esimerkiksi joidenkin EU maiden lainsäädännössä ei edes löydy määritelmää ihmiskaupalle. Miten tällaisessa maassa voitaisiin siis laittaa modernista orjakaupasta kiinni jääneet vastuuseen, jos laki ei tunne sellaista asiaa? Jäsenmaiden täytyisi myös koventaa ihmiskaupasta saatavia tuomioita ja siten tehdä ihmiskaupasta suuremman riskin toimintaa. Jos ihmiskaupasta saatavat tuomiot ovat lieviä, laki ei toimi ennaltaehkäisevänä niin kuin sen pitäisi. Tällöin totta kai ihmiskaupan harjoittajat haluavat ottaa sen pienen riskin, koska he pystyvät sen otettuaan saamaan suuria voittoja. Nämä suuret tuototkin tulisi minimoida. Jäsenmaiden tulisi esimerkiksi aktiivisella ja kattavalla tiedottamisella ja selvällä moraalisella tuomitsemisella vaikuttaa omien kansalaistensa mielipiteisiin. Näin kansalaiset omaksuisivat kielteisen suhtautumisen ihmiskauppaa kohtaan ja se ohjaisi heidän valintojaan jokapäiväisessä elämässään ja näin vähentäisi modernin orjakaupan kysyntää ja sitä kautta suuria voittoja. Ihmiskaupassa olisi hyvä myös perehtyä esimerkiksi siihen, mikä saa ihmiset etsimään parempaa tulevaisuutta siinä maassa, josta ihmiskauppiaat etsivät uhrinsa. Myös pitäisi tutkia, miksi ihmiskaupan uhrit päätyvät juuri tiettyyn maahan ja mikä siellä mahdollistaa ihmiskaupan. Näiden selvitysten valossa voitaisiin pureutua näihin epäkohtiin ja pyrkiä poistamaan niitä. Ihmiskaupan uhrien tunnistamista täytyisi myös kehittää. Monet uhrit nimittäin jäävät kiinni rajalla, jolloin heistä tulee laittomia maahanmuuttajia, koska eiväthän he tiedä vielä silloin, mitä heitä olisi odottanut määränpäässään. Uhrien tunnistamisen kautta pystyttäisiin siis katkaisemaan orjakaupan virtauskohtia. Euroopan unionilla olisi mainio tilaisuus näyttää ihmiskaupan torjumisessa, että se todella pystyy tehokkaaseen ylikansalliseen yhteistyöhön tärkeän asian puolesta. Ihmisoikeusrikkomukset ovat aina vakava asia ja ne tulisi estää aikaisessa vaiheessa, että tilanne ei karkaisi käsistä, niin että sitä ei voitaisi enää korjata. Meidän kaikkien tulisi yksiselitteisesti tuomita ihmiskauppa ja ottaa ohjat käsiin rikollisilta ja osoittaa, että me sanelemme tällä kertaa säännöt. Tietysti olisi idealistista olettaa, että tämä moderni orjakauppa saataisiin tyrehdytettyä kokonaan, sillä se näyttää historian valossa aina ponnahtavan silloin tällöin esiin. Sen vaikeuttaminen, uhrien auttaminen ja siihen ylipäänsä puuttuminen on ensiarvoisen tärkeää. Anmari Fors RUUAN JA SYÖMISEN VAIKEUS Maatalous ja varsinkin ruoka ovat olleet vahvasti esillä koko kesän ajan, jopa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Eikä se kovin suuri ihme olekaan, koska ilman ruokaa tai syömättä ei voi kukaan kovin kauan voi olla olemassa. Suomessa kovaa keskustelua on herättänyt geenimuunnellun rehun tarjoaminen tuotantoeläimille tulevaisuudessa. Tai tässä on ollut kyse enempi geenimuunnellusta soijasta, joka maailmalla on paljon yleisempi nykyisin kuin tavallinen soija juuri hintansa takia. Samalla on esitetty, että se liha mikä on kasvatettu geenimuunnellulla rehulla pitäisi merkitä jotenkin erikseen kaupan lihatiskillä. Tällöin toisaalta kaupassa olevat lihat olisivat hyvinkin eriarvoisessa asemassa, koska kyseinen merkintä koskisi näillä näkymin ainoastaan vain kotimaista lihaa. Ulkomaalaista lihaa ei voitaisi merkitä, koska sen suhteen ei ole varmaa tietoa geenimuunnellun rehun käytöstä. Samalla pitää muistaa se, että ulkomaista lihaa ja elintarvikkeita on suomessakin käytetty jo useamman vuoden ajan. Tämän takia geenimuunneltua rehua saanut liha ei ole mikään uusia asia ruokalautasella. Jokainen kaupassa tai ravintolassa käyvä asiakas voi vaikuttaa täysin oman ruokalautasensa elintarvikkeiden koostumukseen, kun hän tekee valintoja eri vaihtoehtojen välillä. Valita voi aina myös vaikka täysin luomuruokaa, joka on tuotettu mahdollisimman puhtaasti. Valitettavasti vielä hintansa takia luomu ei ole kovin vahvasti lyönyt itseään läpi. Ihmisten siirtyessä Aasiassakin enempi länsimaisiin ruokailutottumuksiin ja samalla viljaa tullaan lisääntymässä määrin käyttämään biopolttoaineena, niin emme voi millään odottaa minkään ruuan olevan kovin halpaa tulevaisuudessa. Ja samalla hyvästä ruuasta ja terveydestä kenen tahansa pitäisi olla valmis maksamaan. Johanna Aho Tartu tulevaisuuteen, valitse yrittäjyys! Yrittäjyyden mahdollisuuksia on jo pidemmän aikaa esitelty nuorille, mutta silti nuorissa ei ole riittävästi yrittäjähenkisyyttä. Suuret ikäluokat ovat eläköitymässä, sukupolven vaihdokset ovat ajankohtaisia ja jatkajaa vailla olevia yrityksiä on pian kuin sieniä sateella. Yrittäjyydestä tulee usein mieleen suuret riskit ja että menestymiseen tarvitaan uusi mullistava liikeidea. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle myös yrittäjät tarvitsevat jatkajia. Jatkajayrittäjänä toimiminen säästää osittain sekä taloudelliselta riskiltä että suurelta henkisenpääoman sijoittamiselta, jonka uusi yritys vaatii käynnistyessään. Jatkettavat yritykset tarjoavat valmiit asiakkaat ja suhdeverkoston, minkä vuoksi yrittäjäksi lähtemisen kynnys on huomattavasti alhaisempi kuin uuden yrityksen kohdalla. Markkinoilta varmasti löytyy jatkajaa kaipaavia yrityksiä eri toimialoilta, joten jatkajayrittäjyyttä ei kenenkään tule sulkea pois tulevaisuuden suunnitelmistaan. Yrittäjyyden riskejä pohdittaessa tulisi muistaa alati muuttuva maailma. Maailma on muuttumassa eikä hyvän koulutuksen saaneet voi pitää itsestään selvänä säännöllistä työaikaa ja pitkäaikaista työsuhdetta. Lomista tinkiminen tulee tulevaisuudessa yhä yleisemmäksi ja kuten varmasti olette huomanneet suurenkaan yrityksen palkkalistoilla ei työpaikan jatkuvuus ole ennustettavissa. Suuryrityksen muuttavat strategioitaan liiketoimintaa kasvattaakseen, jolloin usein sana ulkoistaminen esiintyy lehtien palstoilla. Ulkoistamisesta tulee monille mieleen ensimmäisenä negatiivinen puoli eli yritysten irtisanomiset. Median antaa ulkoistamisesta negatiivisen kuvan otsikoidessaan massairtisanomisista ja kuvatessa työntekijöitä marssimassa ulos yrityksen porteista. Tosiasia kuitenkin on, että useimmat näistä irtisanotuista päätyy samoihin tehtäviin, jopa samaan työpisteeseen palkkakuitissa vaan on eri maksaja. Nykyaikaisella suuryrityksellä on usein paljon alihankkijoita, joten ei pidä seurata suuryrityksen työntekijämäärää vaan sen työllistävää vaikutusta. Yrittäjä tai yrittäjähenkinen näkee ulkoistamissa jotain muuta mitä media näyttää. Yrittävälle ulkoistaminen tarkoittaa mahdollisuutta Hallitusohjelman mukaan perintö- ja lahjaverotus tullaan poistamaan yritysomaisuudesta. Vuoden 2008 budjettiesityksessä valtiovarainministeri, Jyrki Katainen, on tuonut monille sukupolvenvaihdosta pohtivalle iloisia uutisia. Helmikuuksi hallituksen käsiteltäväksi olisi tarkoitus saada lakiehdotus, joka koskee yritysomaisuuden sekä maataloustoiminnan lahja- ja perintöveron poistamista yritysomaisuudesta. Tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden hyvän yritysten sukupolven vaihdoksiin. Nuorille yrittäjyydestä voi olla enemmän hyötyä kuin voisi kuvitellakaan. Jo opintojen aikana perustettu yritys tuo lisätuloja – tiedämmehän, että 15% lisäys opintotukeen ei vielä kata elämisen kustannuksia. Raha ei kuitenkaan ole ainut hyöty minkä opiskeleva yrittäjä yrityksestään voi saada. Suurin hyöty minkä yritys voi tarjota on käytännön kokemus. Valmistumisen jälkeen opintojen aikana perustettu yritys tarjoaa mahdollisuuden täysipäiväiseen yrittäjyyteen sekä liiketoiminnan kehittämiseen. Yrittämisen tarjoamista mahdollisuuksista voi hyötyä jokainen koulutukseen ja ikään katsomatta. Yrityksen perustamiseen on tarjolla apua, joten ota rohkeasti selvää yrittäjyyden juuri sinulle tarjoamista mahdollisuuksista. Yrittäjissä on maamme tulevaisuus, siis miksi sinä et olisi rakentamassa sitä. Turo Ranta Muista aina, liikenteessä, monta vaaraa ompi eessä.. Liikenneturvallisuus ja –turvattomuus koskettaa meitä jokaista. Jokainen kotimaamme tieverkkoa hyväksi käyttävä varmasti joskus miettii, missä autossa se jallun kietaissut tuurijuoppo oikein luuraa. Asenteiden muuttuminen ja sitä kautta rattijuopumusten lisääntyminen on kerrassaan huolestuttavaa kehitystä. Meillä on siis selkeä ongelma, liikaa vajaakuntoisia liikenteessä. Viime aikoina onkin julkisuudessa esitetty erilaisia ratkaisuehdotuksia ongelmaan, joista muutamat ihan hyviä, mutta useimmat kärpäsen ampumista norsupyssyllä. Eräs kerrassaan surkuhupaisa ratkaisuehdotus rattijuopumusongelmaan on promillerajan laskeminen. Kun tarkoituksena on ilmeinen rattijuoppojen määrän laskeminen, ei rangaistusrajan laskeminen ole silloin validi ratkaisu, rajaa laskiessa kun lisääntyy vähäisistä promilleista rankaiseminen huomattavasti, joka taas julkaistaan mediassa huolestuttavana kehityksenä, joka taas ”ratkaistaan” rajoja laskemalla. Ylipäänsä nämä onnettomuudet johtuvat merkittävissä määrin niin sanotuista törkeistä rattijuopumuksista, eli selkeän ryyppäämisen seurauksena saadaan päähänpisto, että lähdetäänpäs liikenteeseen. Ei ravintolaillan aikana pari viinilasillista naukkaillut henkilö liikenteessä kovinkaan hirmuinen riskitekijä ole, kuitenkin erilaisissa ehdotuksissa hänestä ollaan tekemässä rikollista. Nopeusrajoitukset ja niiden noudattaminen on ollut pinnalla pitemmän aikaa, toiset väittävät että kaahaaminen on lisääntynyt, toiset taas sanovat että samalla lailla mennään kuin ennenkin. Tässäkin ongelmassa ollaan ratkaisua hakemassa helpoimmasta mutta ei parhaimmasta päästä, rajoituksia ollaan kovasti tarkastamassa alaspäin. Rajoitusten laskemista vaaditaan usein etenkin silloin, kun joku harkintakyvytön yksilö kaahaa kahden promillen kirittämänä 200 lasissa metsään. Jälleen kerran oltaisiin siis rankaisemassa armeijan tapaan kollektiivisesti jokaista tienkäyttäjää yhden idiootin vuoksi. Ei rajoitusta muuttamalla saada teiltä pois yhtäkään kovaa ylinopeutta kaahaavaa autoilijaa, jos Simo 18wee päättää kokeilla 80-luvun autonsa huippunopeutta, toteuttaa hän sen varmasti riippumatta rajoituksista tai niiden alentamisista. Eräänä ratkaisuna tällaisiin tilanteisiin voitaisiin pitää ilmaista/erittäin edullista rata-ajoa, jossa saisi päästellä sydämensä kyllyydestä kovaa ilman riskiä kortin menettämisestä tai onnettomuudesta. Suomessa on useita kannattavuuden rajamailla hapuilevia moottoriratoja, jotka pahimmillaan radan rakentamisen jälkeen sen viereen muuttaneet ”vastarannankiiskit” ovat saaneet lähes suljettua. Paitsi moottoriradat kesällä, erityisen tärkeää liikenneturvallisuuden kannalta olisi ajoharjoiteluun sopivien jääratojen ylläpito esim. kunnan toimesta. Kun on radalla saanut hiottua yllättävien tilanteiden varalle toimintatapoja, ei ruumiita ehkä tulisi niin paljoa kuin nykyisin. Eräs suuri osatekijä onnettomuuksien synnyssä on Suomen tieverkoston kerrassaan surkea kunto. On uria, paikkauksia, pimeitä mutkia ja muuta mukavaa tiellä liikkuvien iloksi. Autoilijoilta kerätystä vuosittaisesta verotulopotista vain murto-osa menee tiestön ylläpitoon. Tutkimusten mukaan yleisen kuolonkolarityyppi on kohtaamisonnettomuus, jossa kaksi vastakkaisiin suuntiin etenevää kulkuvälinettä törmää toisiinsa tuhoisin seurauksin. Usein tällaisen onnettomuuden syy on tuntematon, joka taas viittaa vahvasti kolarin aiheuttajaosapuolen niin henkiseen kuin fyysiseenkin vajaakuntoisuuteen. Teille kaavaillut keskikaiteet ehkäisevät tehokkaasti kohtaamisonnettomuuksia. Nykyisellään niitä vain tehdään melko surkealla tahdilla, koska määrärahoja ei noin hyvään asiaan heru. Sillä välin ratkaisuna kaikkiin ongelmiin on nopeusrajoitukset ja niiden kiristämiset. Halpa ratkaisu, joka on hyvä koska se on halpa. Voi meitä. Anssi Murtonen Keskusta ja Perussuomalaiset yhdessä? Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen ehdotti 14.7. perussuomalaisten ja keskustan yhdistämistä yhdeksi puolueeksi. Korhosen mukaan puolueet jakavat saman aatepohjan ja näin ollen niiden tulisi yhdistyä ja palata Veikko Vennamon lähtöä maalaisliitosta edeltäneeseen tilanteeseen. Aatepohjan lisäksi Korhonen puhui puolueiden yhteisestä kannatuksesta, joka yltäisi yli 30 prosentin. Ei siis tarvitse hakea kaukaa Korhosen yhdistämispuheiden todellisia tarkoitusperiä. Vaikka Keskusta säilyttikin täpärästi asemansa suurimpana puolueena viime maaliskuun eduskuntavaaleissa, oli Kokoomuksen huima kannatuksennousu varmasti omiaan säikäyttämään Keskustan puoluejohdon. Vaalien jälkeen Kokoomus on useissa tutkimuksissa noussut suurimmaksi puolueeksi, joten nyt Keskusta hakee kannatuksennousua keinoja kaihtamatta. Epätoivoinen pyrkimys suureen suosioon tosin näkyi Keskustan osalta jo eduskuntavaaleissa; puolue värväsi ehdokasrivistöönsä ison joukon julkimoita ympäri Suomea kasvattaakseen äänisaalistaan. Juuri tällaiset teot viihteellistävät politiikkaa ja saavat ihmiset keskittymään päätöksenteossa epäolennaisiin asioihin, mutta Keskusta ei nähnyt tässä mitään väärää. Pohjanmaalla yritys saada muiden puolueiden ääniä Keskustalle, hyväksikäyttämällä Juha Mietoa, epäonnistui pahemman kerran kun ylimääräisiä ääniä ei tullutkaan, vaan jo puoluetta kannattavat keskittivät äänensä Miedolle pudottaen istuvia keskustalaisia kansanedustajia. Timo Soini on tyrmännyt Korhosen ehdotuksen suoralta kädeltä. Soinin mielestä ehdotuksella halutaan vähentää perussuomalaisten kasvavaa suosiota. Oli Korhosen ehdotuksen syynä kateus perussuomalaisten kasvulle tai halu nostaa oma puolue suurimmaksi, yhdistymisestä olisi mielestäni enemmän haittaa kuin hyötyä. Yhdistämällä maanviljelijöiden puolue ja Suomen EU-vastaisin puolue, saataisiin aikaan enemmistöä edustava joukkio, joka ei millään tavalla edesauttaisi Suomen asemaa EU:ssa. EU yhdentyy ja voimistuu koko ajan. Suomi voi onnistumatta yrittää jarruttaa muutosta ja päätyä asemaan, jossa sitä ei enää kuunnella, tai se voi olla mukana edistämässä prosessia ja hyötyä yhdentymisen mukanaan tuomista eduista. Kumpaakohan näistä Uusi Maalaisliitto tekisi? Venäjä on arvaamaton 5.6.2007 Tallinnan keskustan Tõnismäellä vuosina 1947–2007 sijainneesta Pronssisoturista on aikojen saatossa muodostunut Viron erilaisten historiantulkintojen vertauskuva. Vironvenäläiset ja osa muusta väestöstä näkevät tuntematonta sotilasta kuvaavan patsaan muistomerkkinä Viron vapautumiselle fasismista, olihan patsaan alkuperäinen nimi vuonna 1947 ”Tallinnan vapauttajien monumentti”. Loput kuitenkin kokevat patsaan olevan ainoastaan Neuvostoliiton laittomasta miehityksestä muistuttava monumentti. Tästä Viron ja Venäjän patsaskiistassa lopulta onkin kysymys, sillä patsaan sijainti Tallinnan sotilashautausmaalla on sopivampi ja juhlavampi kuin aiempi sijainti. Venäjän reaktiot patsaan siirtoon olivat kuitenkin yllättävät, jopa Venäjän imperialistisen nykypolitiikan huomioonottaen. Vironvenäläiset mellakoivat Tallinnan kadulla rikkoen liikkeiden ikkunoita ja varastellen samalla kun Moskovassa kivitettiin Viron suurlähetystöä Kremlin tukemana. Pohjanmaan Kokoomusnuoret näkevät erittäin huolestuttavana sen, että venäläiset ovat menneet asiassa niinkin pitkälle, että Viroa kiristetään kauppasuhteiden purkamisella, jota osittain on jo tapahtunut muun muassa rautatieliikenteen vähenemisenä. Venäjän lähettämässä nootissa Virolle siirtämisen varoitettiin aiheuttavan vakavia seurauksia Viron ja Venäjän suhteille. Huhtikuussa Venäjän parlamentin ylähuone esitti diplomaattisuhteiden katkaisemista Viroon. Venäjän energiavarat tuntien sotilaallista konfliktia paljon todennäköisempää onkin kaasuhanojen sulkeminen ja ydinsähkön tuonnin lopettaminen. Jos kuitenkin yhden patsaan siirtämisestä muutamalla kilometrillä nousee sellainen myrsky kuin nyt on tapahtunut, niin on ilmiselvää, että Venäjän kanssa pitää toimia ja neuvotella kieli keskellä suuta. Venäjän lupaamat korkeat puutullit eivät varsinaisesti ole ystävällisyyden osoitus. Suomen pitäisikin huomattavasti vähentää riippuvuuttaan Venäjästä samalla kun turvallisuuspoliittista linjaa arvioidaan uudelleen. Suomen niin kutsuttu puolueettomuus, eli pysyminen sopimusjärjestö Naton ulkopuolella ei selvästikään ole luonut Suomen ja Venäjän välille mitään erityistä ystävyyssuhdetta. Naton jäsenyys antaisi Suomelle entisestään liikkumatilaa ulkopolitiikassa. Suomi siirtyisi myös yhä selvemmin kohti länttä ja pois EU:n sekä Venäjän välisen neuvottelijan roolista. Pohjanmaan Kokoomusnuoret kannattavatkin mainintaan Naton jäsenyydestä seuraavaan puolustuspoliittiseen selontekoon. Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry / piirihallitus NOPEIDEN MUUTOSTEN PUOLESTA Ranskalaiset äänestivät itselleen 6.5.2007 uuden oikeistolaisen presidentin Nicolas Sarkozyn. Vasemmiston ehdokas Segolen Royal jäi selvästi taakse toisella kierroksella. Tulos ei jättänyt tilaa selittelyille, sillä äänestysprosentti nousi korkealle 85 %:n. Ranskan kansa äänesti nopeita muutoksia maalleen. Sarkozyn selkeät, toisaalta mielipiteitä radikaalisti jakavat, vaalilupaukset upposivat ranskalaisiin. EU-politiikan elvyttämisen lisäksi vastassa on suuri joukko työttömyydestä ulkomaanvelkaan liittyviä yhteiskunnallisia ongelmia, jotka on viipymättä ratkaista. Sarkozyn tukijat luottavat uuden presidentin tuovan kauan kaivattuja uudistuksia erityisesti taloudessa. Kaksi vuotta sitten Ranska kaatoi EU:n perustuslain kansanäänestyksellä. Sarkozy haluaa karsia tekstiä reilusti eikä veisi sitä enää uuteen kansanäänestykseen. Sarkozyn voiton on katsottu tarjoavan mahdollisuuksia Ranskan ja Saksan yhteistyölle Saksan liittokansleri Angela Merkelin ollessa myös oikeistolainen. Kuitenkin ensimmäinen Sarkozyn vaalituloksen jälkeen tapaama ulkomainen johtaja oli Tony Blair eikä aiempia vuosia seuraten Saksan edustaja. Presidentillä on Ranskassa laajat valtaoikeudet. Hänen mahdollisuutensa ajaa läpi uudistuksia riippuvat kuitenkin olennaisesti parlamentin tuesta. Siten kesäkuun parlamenttivaaleista on tulossa Nicolas Sarkozylle hyvin tärkeät. Monet ranskalaiset pitävätkin kesäkuun vaaleja presidentinvaaleja tärkeämpinä. Myös suomalaiset tuntuvat haluavan muutoksia. Vaikka äänestysaktiivisuus ei olekaan ihan Ranskan luokkaa, on politiikan kiinnostus lisääntymässä. Johtuneeko siitä vai kansan silmien aukeamisesta vaalitulokset ja mielipidemittaukset ennustelevat muutosta myös Suomessa. Ja hyvä niin. Ranskassa jännitetään kesäkuun parlamenttivaaleja. Ne kun eivät aina mene presidentin vaalien tuloksen mukaisesti. Ranskalaiset ovat tietoisia parlamenttivaalien tärkeydestä, kuten Suomi oli maaliskuussa äänestäessään uuden sinivihreän hallituksen. Anu Kuuttila Olemmeko me pahoja? Minulle termit ideologia ja aate tarkoittavat näkemystä siitä, millainen maailma on paras mahdollinen. Näin ollen ideologian ja aatteen omaava poliitikko pyrkii tekemään maailmasta paremman – jokainen omalla tavallaan. Probleema vaan on siinä, että pelkästään Suomessa on noin 5 miljoonaa hieman eri näkemystä siitä, millainen on parempi maailma. Politiikassa näkemykset paremmasta maailmasta ovat jakautuneet käytännössä kahteen vastakkaiseen pääsuuntaan sekä näiden erilaisiin cocktaileihin. Suunnat ovat oikea ja vasen. Kun itse edustan mielipiteissään oikeaa suuntaa, on pakostakin joutunut yhteentörmäyksiin vasemman suunnan edustajien kanssa. Vaikka molemmat pyritäänkin tekemään tästä maailmasta parempia, on vasemmiston tarjoama keinot pääpiirteittäin mielestäni vääriä – ja näkemys paremmasta maailmasta kyseenalainen. Tämä tuskin on kenellekään yllätys. Nyt käytyjen eduskuntavaalien jälkeen on ollut mielenkiintoista seurata keskustelua, mitä on käyty vasemmiston ylläpitämissä medioissa. Yksi asia paistaa sieltä kummasti läpi, nimittäin oikeiston ja oikeistolaisten demonisointi ihmisinä: ”Kokoomuslainen on luonnostaan paha ihminen. Oikeistolaiset haluavat tehdä tavallisten ihmisten elämästä kärsimystä. Kokoomus esitti vaaleissa lammasta, mutta sisältä paljastuu verenhimoinen susi joka raatelee heti vaalien jälkeen jokaisen opiskelijan, yksinhuoltajan, työttömän, eläkeläisen, köyhän ja muun vähäosaisen hengiltä. Eikä jätä edes luita.” Eivät vasemmistolaiset ole pahoja ihmisiä. Ne on vaan väärässä. Matti Yli-Ojanperä Ps. Vastaus otsikon kysymykseen: Moomma häjyjä. JUHLITAAN EUROOPPA-PÄIVÄÄ Toukokuun tunnetuimpia juhlia ovat ehdottomasti vappu kuun alussa ja opiskelijoiden monet erilaiset valmistujaisjuhlat loppukuussa. Samalla on olemassa myös Euroopan unionin oma juhla, jota vietetään toukokuun yhdeksäs päivä niin sanottu Eurooppa-päivä. Tämä juhlaa vietetään koko Euroopan Union alueella samaan aikaan monine erilaisine jo perinteeksi käyneine juhlineen. Syy, miksi kyseistä juhlaa vietetään juuri näin toukokuussa on se, että sinä päivänä lausuttiin vuonna 1950 Unionin syntysanat. Ranskan silloinen ulkoministeri Robert Schuman julkisti ehdotuksen Jean Monnet’n ajatusten pohjalta järjestäytyneen Euroopan luomiseksi. Tarkoitus oli luoda näin rauha Eurooppaan ja samalla vakauttaa maanosan tilannetta. Tässä Unionin onkin onnistunut erittäin hyvin, koska varsinaisia sotia ei ole käyty sen alueella. Suomessa tätä kyseistä juhlaa on vietetty jo siitä lähtien, kun olemme liittyneet mukaan Euroopan Unioniin. Ja miksi emme siis juhlisi tätä päivää, koska monet maamme nuoret ovat saaneet monia uusia mahdollisuuksia Unioniin liittymisen kautta. Useat suomalaisetkin ovat olleet Erasmus-vaihdossa, johon olemme päässeet mukaan liittymisestä lähtien. Matkustaessa Euroopan unionin alueella ei tarvitse enää vaihtaa rahaa rajalla tai hankkia mahdollista viisumia. Samalla voimme lähteä hakemaan töitä toisesta Unionin maasta ilman sen suurempaa paperisotaa. Näistä moni asia oli vielä hyvinkin utopistinen joitakin kymmeniä vuosia sitten, mutta nykyisen se jo meidän arkipäivää. Millainen meidän nuorten arki voisi olla tänään, jos emme olisi mukana yhteisessä Eurooppalaisessa perheessä. Joten viettäkäämme kaikki erittäin riemukasta Eurooppa-päivää toukokuun yhdeksäntenä tänäkin vuonna. Johanna Aho Nuorisotyöttömyys on yhä kasvava ongelma 2000-luvun Suomessa 13.4.2007 Tilastojen esille tuomat nuorisotyöttömyysluvut ovat Suomessa paljon EU:n vastaavia korkeammat. Oppilaitoksiin pyrittäessä luvataan kuu taivaalta, mutta todellisuus valmistumisen jälkeen on monilla aivan toinen. Koulutusta vastaavan työn saaminen on monilla aloilla todella vaikeaa. Esimerkiksi tradenomiksi valmistuvia on ennätysmäärä kortistossa tai täysin koulutusta vastaamattomassa työssä. Tämä on niin yksilön kuin yhteisönkin kannalta todella vahingollista, sillä syrjäytymisen riski kasvaa huomattavasti jo kolmen työttömyyskuukauden jälkeen. Paitsi että koulunsa tunnollisesti loppuun suorittanut opiskelija joutuu hankalaan tilanteeseen, myös valtion hänen koulutukseen asettamat panostukset ovat hyvää vauhtia valumassa jonnekin muualle kuin tulevaisuuden hyvinvointiin. On kestämätöntä, että nuoria koulutetaan suuret määrät aloille joilla ei työtä ole riittävästi tarjolla, samalla kun toiset, erityisesti suorittavan työn alat rypevät työvoimapulassa. Yhteiskuntamme on erittäin koulutusorientoitunut. Korkeakoulututkintoa pidetään lähes pakollisena rakennuspalikkana hyvään elämään. Mustana pilvenä tämän ajattelutavan taivaalla on fakta, että työttömyys keskittyy yhä enemmän korkeasti koulutettujen kohdalle, kun esimerkiksi LVI-asentajalle on työtä tarjolla enenevässä määrin. Jotain nykytilanteesta kertoo se, että ammattikorkeakouluista valmistuu nuoria joille on luvattu paljon erilaisia ammattivaihtoehtoja, joihin he ovat koulutuksensa puolesta soveltuvia. Lopulta valmistumisen jälkeen, nämä samat opiskelijat eivät edes tiedä mihin ammattiin ovat valmistuneet. Ketä tällainen kehitys palvelee? Yhtenä syynä nykytilanteeseen on oppilaitosten rahoitus, joka perustuu joko sisään otettujen määrään, valmistuneiden määrään tai molempiin. Näin ollen oppilaitokset työntävät työmarkkinoille ison määrän nuorta työvoimaa vailla mitään toivoa työllistymisestä. Yksi ratkaisu tähän ongelmaan voisi olla oppilaitosten rahoituksen sitominen valmistuneiden opiskelijoiden työllistymiseen, omalle alalle. Tällä ratkaisulla saataisiin säädeltyä myös koulutusmäärät nykyistä paremmin kohdalleen. Vaikka nuorelle, koulutetulle henkilölle koulutusta vastaavaa työtä löytyisinkin, ei ole lainkaan selvää että hänen taitonsa ovat hyvällä tasolla. Kirjat, kuviot ja ismit osataan kannesta kanteen, mutta käytännön osaaminen puuttuu lähes tyystin. Esimerkiksi ammattikoulun kautta rakennusalalle kouluttautunut ja jatkokoulutuksesta korkeamman pätevyyden saavuttanut henkilö on ammatissaan paljon osaavampi ja varmempi kuin lukion ja ammattikorkeakoulun kautta samoja asioita oppinut. Pahimmillaan jälkimmäinen tekee suunnitelmia ja töitä suomalaisella työmaalla, etelänmeren rakennuskirjallisuuteen nojautuen. Osasyynä osaamisen puuttumiselle ovat koulujen kurssit, jotka eivät mitenkään liity opiskeltavaan alaan. Jos nämä turhat opintokokonaisuudet korvattaisiin vaikkapa työssä oppimisella, olisivat ongelmat mitä luultavimmin paljon vähäisempiä. Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry / piirihallitus OHJANMAAN KOKOOMUSNUORET IRTISANOUTUU VIRKKUSEN LAUSUNNOSTA Kansalaisten laaja-alainen kielitaito ja ulkomaisten kulttuurien tuntemus ovat avainasioita pienen kansakuntamme selviytymistaistelussa globaalissa maailmassa. Pohjanmaan Kokoomusnuoret pitää käsittämättöminä opetusministeri Henna Virkkusen lausuntoja Itä-Suomen kielenopetuskokeiluihin liittyen. Virkkunen nostaa marginaaliset kansalliskielemme autuaaksi tekeviksi tulevaisuuden työllistymisen välineinä, samalla kun vetää vessasta iloisesti alas monet maailman valtakielet, kuten englannin, espanjan, venäjän ja saksan. "On järkyttävää, että useat tahot kuvittelevat ruotsinkielen olevan tulevaisuuden oppi ja autuus", puhisee puheenjohtaja Anssi Murtonen Pohjanmaan Kokoomusnuorista, ja jatkaa: "Me uskomme fiksuihin ihmisiin ja luotamme heihin kielivalinnoissaan. Kuka jättäisi opiskelematta omalle uralleen tärkeän kielen?" Pohjanmaan Kokoomusnuoret tervehtii ilolla muita vapaata kielivalintaa julkisesti tukemaan nousseita tahoja, ja toivoo myös nykyisen asenteellisen kielipolitiikan sijaan keskityttyvän kansakunnan ja sen lapsien kannalta olennaisten kysymysten ratkaisemiseen. Pohjanmaan Kokoomusnuoret kehottaa kansalaisia kysymään eduskuntavaaliehdokkailtaan heidän kantojaan toistaiseksi paljon pakoiltuun pakkoruotsikysymykseen. Lisätiedot: Anssi Murtonen puh. 040-484 2642

Copyright © 2007 Pohjanmaan kokoomusnuoret ry